Liikunta

Kaikki koirat rodusta ja iästä riippumatta tarvitsevat liikuntaa. Liikuntaa tarvitaan sekä terveyden että kunnon ylläpitoon mutta lisäksi monipuolinen liikunta on myös koiran mielenterveyden hoitoa. Meillä koirien liikunta pohjaa pääasiassa vapaana juoksemiseen. Mikään ei korvaa vapaana juoksemista vaihtelevissa maastoissa ja kun koirat ovat hallussa ja vapaana pitopaikat harkittuja se on ehdottomasti hyvä tapa liikuttaa koirat. Meillä normaali lenkki kestää n. 45 min -1,5h. Hieman keleistä ja aikatauluista riippuen. Yleensä käymme kerran päivässä n. tunnin lenkillä, mutta varsinkin kesäaikaan lenkit tahtovat venyä kun kiirettä takaisin ei ole. Koiramme juoksevat vapaana metsässä, niityillä ja hiekkakuopilla. Vapaana olon lisäksi käymme remmilenkeillä (nämä myös ennen vapaana juoksutusta sillä koiraa ei ole hyvä päästää revittelemään kylmillä lihaksilla), jolloin joko keskitytään haistelemaan, kerrataan käskyjä tai mennään rivakasti koirat vyössä kiinni ja minä sauvakävellen. Talviaikaan liikuntaan tuo vaihtelua hiihto ja potkukelkkailu, kesällä uidaan ja pyöräillään jonkin verran.

Koulutus

Jokainen koira ansaitsee tulla koulutetuksi yhteiskunta kelpoiseksi. Tämä ei tarkoita temppuja vaan ihan normaalissa arkielämässä tarvittavia taitoja. Koulutetun koiran kanssa elämä on yksinkertaisesti helpompaa. Tällaisia taitoja ovat ainakin:

• oman nimen tunnistus (jotta koira tietäisi milloin jokin asia koskee häntä)
• katsekontakti (helpottaa käskyjen antamista,opettaa koiraa kuuntelemaan ohjeita)
• pysähtyminen käskystä (voi pelastaa koiran hengen jos se on esim. juoksemassa auton alle)
• hihnassa nätisti kulkeminen (ei vedä, eikä hauku tms)
• tekemisen lopettaminen käskystä (vaaralliset asiat)
• sisäsiisteys
• antaa käsitellä itseään (mm. eläinlääkäri ja normaalit hoitotoimet kuten kynsien leikkuu)
• puremattomuus
• yksinolo (stressaavaa sekä koiralle että naapurille että koiran omistajalle jos koira metelöi ja tuhoaa tavaroita yksin ollessaan)

Meillä koirat osaavat näiden lisäksi paljon muitakin arkielämää helpottavia asioita (kuten vaihtaa tien reunaa käskystä, ylittää tien käskystä, pysähtyä odottamaan, auttaa riisumisessa jne).

Aktivointi

Usein koiran elämä koostuu siitä että se odottaa isäntäänsä kotona, nukkuu ja levähtelee, syö ja ulkoilee. Tällainen elämä on kuitenkin koirallekin aika tyhjää ja jotkut koirat reagoivat tähän tyhjyyteen keksimällä itse tekemistä (mikä usein tarkoittaa paikkojen "remontointia") tai sitten ne vaan tyytyvät oloonsa ja passivoituvat. Bedlingtonit ovat usein näennäisen tyytyväisiä ilman mitään tekemistäkin, mutta on hyvä huomata ero tyytyväisyyden ja apaattisuuden välillä. Kaikki koirat nauttivat siitä kun ne saavat ratkaistavakseen tehtäviä ja mielellään siinä ohessa sitä kovasti kaivattua omistajan huomiota. Tällaisia koiran mielenterveyttä hoitavia virikkeitä kutsutaan aktivoinniksi. Aktivointina voi toimia peruskäskyjen opetus ja erilaiset harrastukset samoin temppujen opettelua voi pitää aktivointina. Tämän lisäksi koiraa voi aktivoida esimerkiksi piilottamalla nameja, joita sen pitää etsiä. Nameja voi piilotella joko erilaisiin aktivoimisleluihin tai sitten ihan ympäri asuntoa/pihaa. Tässä koira oppii käyttämään jäljestystaitojaan (mikä on koiralle luonnollista toimintaa) ja samalla se saa mietittävää ja energiaa purettua sallitulla tavalla. Usein 10 minuutin tehokas aktivointi väsyttää koiraa yhtä paljon kuin tunnin lenkki (toki aktivointi ei korvaa lenkkeilyä! ne täyttävät eri tarpeita). Aktivointi auttaa myös silloin kun omistaja itse on väliaikaisesti estynyt lenkittämään koiraa (kuten kipeänä) tai koira ei saa syystä tai toisesta lenkkeillä (kipeänä). Aktivoitu koira rauhoittuu paremmin sisälle.

Perushoitotoimet

Perushoitotoimiin kuuluu koiran turkin, hampaiden ja korvien hoito myös koiran kynsien leikkuu kuuluu perushoitotoimiin. Hoitotoimia tehdessä on hyvä käydä koko koira läpi tunnustellen ja katsellen. Silloin oppii sen millainen oma koira on kun se on terve ja osaa vastaavasti huomata jos jokin asia poikkeaa tavallisesta. Koira on syytä totuttaa perushoitotoimiin aivan pennusta lähtien.

• Turkin hoito vaihtelee paljon roduittain. Osa koirista ei tarvitse juuri minkäänlaista turkin hoitoa ja osa vaatii sitä lähes päivittäin. Bedlingtonin turkin hoitoon kuuluu karstaus ja takkujen selvitys viikottain (aikaa tämä vie kerralla 15-30 minuuttia). Lisäksi bedlingtonin turkki vaatii trimmauksen 4-6 viikon välein. Trimmaus tapahtuu koiran pesun ja föönaamisen jälkeen saksilla ja trimmauskoneella. Aikaa tähän menee pesuineen ja fööneineen 3-5h kerralla. Etuna bedlingtonin turkissa on se että oikein hoidettuna se on paitsi kaunis ja jumalaisen pehmeä myös hajuton (ei haise ns. koiralle) eikä siitä irtoa karvaa. Tämän lisäksi koira on tietysti pestävä aina kun se on likainen.
•  Suuri osa varsin nuoristakin koirista kärsii jonkinlaisista hammasongelmista (hammaskivestä, ientulehduksista ja pahanhajuisesta hengityksestä). Koiran hengityksen ei kuitenkaan kuulu haista (haju kertoo joko suun tai muun terveyden ongelmista ja ongelman syy on aina syytä selvittää)! Pahimmillaan koiran voi joutua lopettamaan hammasongelmien vuoksi sillä tulehtunut suu on kipeä eikä sillä voi syödä. Koiran hampaita voi harjata koiran omalla hammasharjalla (ja koiran hammastahnalla! Ihmisille tarkoitettua hammastahnaa ei voi koiralla käyttää), tästä voi tehdä ihan päivittäisen rutiinin mutta vaikka kerran viikossakin harjaus on parempi kuin ei harjausta ollenkaan. Harjauksen tarpeen näkee kun kurkistaa koiran suuhun: jos hampaissa näkyy plakkia, ne on aika harjata (plakkia kertyy erityisesti kulmahampaiden yläosaan ja poskihampaiden purupinnoille). Toinen tapa hoitaa hampaita on antaa koiralle pureskeltavaksi luita (sekä kaupan puruluut että oikeat luut käyvät, oikeissa suosi raakoja). Koiraa ei kuitenkaan saa jättää yksin luiden kanssa sillä se voi innostuksissaan syödä liian isoja palasia ja tukehtua niihin. Jotain kovaa pureskeltavaa koiran pitäisi saada päivittäin. Merilevän on todettu auttavan hammaskiven ennaltaehkäisyssä ja sitä kannattaakin lisätä sellaisen koiran ruokaan, jolla on taipumus saada hammaskiveä.
• Korvien hoito. Voi olla ettei koira tarvitse korviensa osalta mitään hoitoa eikä korvia kannata hoitaa elleivät ne sitä vaadi. Silti korvat kannattaisi käydä läpi säännöllisin väliajoin. Terveet korvat eivät haise, punoita eikä niissä ole juurikaan ruskeaa (eikä varsinkaan kahvinporoja muistuttavaa) vaikkua. Korvien haiseminen, punoitus, runsas tai kahvinporomainen vaikku, pään ravistelu ja vinossa pitäminen sekä korvien raapiminen (ja vinkuminen, läähätys tms) voi olla oire korvatulehduksesta ja silloin koira on vietävä lääkäriin. Terve korvaisenkin koiran korvissa voi kuitenkin olla jonkin verran vaikkua ja silloin korvat kannattaa puhdistaa. Tätä varten on saatavissa erityisiä korvanpuhdistus nesteitä. Nestettä laitetaan korvaan, korva painetaan kiinni kädellä ja sitä hierotaan niin että neste liikkuu korvassa. Lopuksi korva pyyhitään vanulapulla kuivaksi ja puhtaaksi. Koiran korvia ei puhdisteta vanupuikolla eikä korvakäytävään saa tunkea mitään. Jos koiran korvan sisäpuolella kasvaa karvaa ne kannattaa nyppiä pois pinseteillä tai sormin. Karvaisuus voi lisätä korvatulehduksen riskiä ja heikentää koiran kuuloa. Useilla bedlingtoneilla kasvaa karvaa korvakäytävissä. Yukin korvakarvat nypitään muutaman kuukauden välein samoin Savun ja samalla korvat puhdistetaan, jos sille on tarvetta.
• Kynsien leikkuu on myös osa koiran perushoitoa. Koiran kynnet eivät kulu itsestään tarpeeksi ja pitkät kynnet ovat alttiita onnettomuuksille. Kynnet kannattaa leikata säännöllisesti, kerran viikossa. Kynnestä ei saa leikata kovin pitkästi kerrallaan sillä koiran kynnen sisällä kulkee hermo ja verisuoni, joten jos kynttä leikkaa liian pitkälle koiraan voi sattua ja lisäksi kynnen verenvuoto voi olla vaikeaa tyrehdyttää. Vaalea kyntisellä koiralla kynnen ytimen voi yleensä nähdä päältä päin mutta mustakyntisellä tämä ei yleensä onnistu. Lyhentämällä kynttä säännöllisesti n. 1-2mm kerrallaan välttää kivuliaan ytimeen leikkaamisen sillä leikkauksen jälkeen ydin vetäytyy kauemmas. Jos koiran kynnet ovat jostain syystä jääneet leikkaamatta pidemmäksi aikaa, niitä ei voi leikata kerralla juurikaan enempää vaan sitten on vaan tyydyttävä lyhentämään niitä vähän kerrallaan.

Ruokinta

Koiran ruokinnasta on olemassa suurinpiirtein yhtä monta mielipidettä kuin on koiran omistajiakin. Mitään yksiselitteistä kaikille koirille sopivaa ruokintaohjetta on vaikea antaa. Joitakin yleisiä sääntöjä on silti olemassa...

• Koira on koira. Se on lihansyöjä. Se EI ole kasvissyöjä, kissa tai ihminen. Siksi sille ei sovi ravinnoksi kissojen tai ihmisten ruoka tai pelkästään kasviksista koostuva ruokavalio.
• Laadukkaalla ruualla koira voi hyvin. Sen turkki kiiltää, sen iho ei hilseile eikä se kutise, se on sopivassa painossa eli sillä on lihaksia ja sen kylkiluut tuntuvat mutta eivät näy, se on reipas, sen suoli toimii mutta sen ulokset eivät ole löysiä eivätkä erityisen pahanhajuisia (eikä sen tarvitse ulostaa kovin usein eikä kovin suuria ulosteita).
• Usein ruuan hinta korreloi ainakin jossain määrin sen laadun kanssa. Ei kuitenkaan voida yleistää niin että mitä kalliimpaa ruokaa syöttäisi sen paremmin koira voisi. Lisäksi se mikä sopii yhdelle koiralle ei välttämättä sovi toiselle.
• Ruuan sisältöön kannattaa perehtyä. Koiran ruuassa pitäisi olla kohtalaisesti lihaa ja rasvaa (koiralle rasva ei ole samalla tavalla haitallista kuin ihmiselle ja koira tarvitsee sitä jonkin verran voidakseen hyvin). Eläinperäinen tuote ei tarkoita samaa kuin liha! Vaan se voi tarkoittaa mitä vain höyhenistä lähtien (sanomattakin olisi varmaan selvää ettei sen ravintoarvo ole sama kuin lihan). On myös eri asia onko ravinteiden määrät ilmoitettu kuivaruuassa kuivana vai kosteana (kosteana ilmoitetusta määrä voi tippua huomattavasti). Jos tuoteselosteessa on paljon viljoja, säilöntäaineita, väriaineita, suolaa tai sokeria, se ei välttämättä ole koirallesi paras valinta.
• Laadukas ruoka voi tulla halvemmaksi kuin halvempi ja ravintoarvoltaan köyhempi ruoka. Tämä johtuu siitä että koira hyödyntää laadukasta ruokaa paremmin eikä sitä tarvita niin paljon.
• Koira voi olla allerginen. Yleisimmät allergeenit ovat vehnä ja naudanliha. Jos koira ei ole allerginen, ei ole tarpeen vältellä näitä yleisimpiäkään allergeeneja.
• Laadukas kotiruoka, eläinkaupan kuivamuonat, barf ja NEU ovat ruokina parhaista päästä. Markettien kuivamuonissa on usein toivomisen varaa (paljon säilöntä ja väriaineita, paljon viljoja, vähän lihaa) samoin koiranmakkaroissa yms (paljon kosteutta, vähän lihaa, paljon viljoja). Tutustu tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja vertaa niitä ennen kuin päätät koirasi puolesta mitä se saa syödä!
• Jos koira laihtuu, vaikka syö hyvin, se ei saa ruuasta tarpeeksi energiaa. Lisää määrää tai jos määrä kasvaa liian isoksi vaihda ruoka energiarikkaampaan (eli rasvaisempaan). Jos koira lihoo, se saa liikaa energiaa suhteessa kulutukseensa. Pienennä ruoka-annosta tai vaihda ruoka laihempaan (vähempi rasvaiseen). Ruokapussien taulukot ovat viitteellisiä ja ruuan määrä pitää aina säätää koiran mukaan. Meillä Yuki syö 5,5dl päivässä aktiivisen koiran ruokaa. Savu taas syö vajaan 1dl tavallista koiranruokaa ja ne ovat samanrotuisia ja yhtä aktiivisia. Ero on koossa ja sukupuolessa sekä niiden aineenvaihdunnassa.
• Perehdy siihen mitä koirallesi syötät. Jos syötät valmisruokaa: lue tuoteselosteet ja vertaile niitä keskenään. Näin opit mitä ruuat sisältävät ja mitkä ravintoaineet juuri sinun koirallesi ovat kriittisiä ja millainen rasva + proteiinipitoisuus sille sopii. Jos syötät kotiruokaa: pidä huoli että koiran ruoka on riittävän monipuolista, että se pohjaa lihaan ja että kalsium-fosfori tasapaino on kunnossa (tällä pääset jo pitkälle, sen lisäksi olisi syytä tarkistaa mineraalien ja kivennäisaineiden sekä vitamiinien ja kuidun saanti).
• Jos koirasi oireilee vatsalla, sen kakka on jatkuvasti kovin kovaa tai löysää, se kutisee tai sen turkki voi huonosti voi olla syytä tarkistaa koiran ruokailua.
• Ikäkausiruuat eroavat toisistaan lähinnä energiapitoisuuden mukaan. Vertailemalla ruokasäkkejä huomaat että esimerkiksi penturuoka ja aktiiviruoka ovat usein hyvin lähellä toisiaan. Ei ole myöskään tarpeen syöttää vanhalle koiralle vanhan koiran ruokaa, jos se voi hyvin nuoremman koiran ruualla.
• Useat teolliset ruuat sisältävät tänä päivänä maissia koska maissi on edullista ja siihen oli helppo siirtyä kun koirat alkoivat oireilla vehnästä. Maissin sulavuus on koiran elimistössä kuitenkin muita viljona selvästi huonompi. Eli jos koira ulostaa ruokamäärään tai kokoonsa nähden huomattavia määriä, kannattaa tarkistaa ruuan maissipitoisuus ja kokeilla vähemmän maissia sisältävää vaihtoehtoa.
• Koiran kasvunopeuteen tai nivelongelmiin ei tutkimusten mukaan voi vaikuttaa ruuan ravintopitoisuudella. Ruokinnan ja nivelongelmien yhteys on ylipainossa: liikaa energiaa saava koira lihoo ja erityisesti kasvavat nivelet voivat olla herkkiä ylipainolle. Sen sijaan jos koiranpentu ei ole lihava, ei ole väliä syökö se pienten vai isojen pentujen ruokaa: sen kasvunopeus on sama (ja lisäksi se pentu saa yleensä saman määrän ravinteita: köyhempää ruokaa vain täytyy syöttää enemmän). Nivelongelmat ovat erittäin harvoin ruokinnasta johtuvia (ellei ruokinnassa ole tehty vakavia laiminlyöntejä), yleensä kyse on perimästä ja huonosta tuurista.

Katsoithan myös listan aineista joita koira EI saa syödä?

Eläinlääkäriin?

Vaikka koirasta pitäisi kuinka hyvän huolen tahansa se tarvitsee aika ajoin eläinlääkäriä. Terveenkin koiran pitäisi käydä eläinlääkärissä ainakin saamassa rokotukset (madotuksethan hoidetaan kotona säännöllisesti!). Yleissääntönä voidaan pitää, että jos koirassa tapahtuu muutos voi olla aiheellista harkita koiran lääkärissä käyttämistä. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi:

• Äkillinen muutos ruokahalussa.
• Muutos tarpeilla käynnissä: tihentynyt tai harventunut tarve käydä kakalla tai pissalla
• Muutos käytöksessä: käytöksen rauhoittuminen, levottomuus, ärtyisyys jne
• Läähätys voi olla merkki kivusta, samoin murina

• Kosketuksen välttäminen, aristus

Yleisohjeena voidaan sanoa että jos epäilet koirasi tarvitsevan lääkäriä on parempi ainakin soittaa ja varmistaa asia kuin jäädä miettimään. Useat eläinlääkärit neuvovat mielellään puhelimessa tarvitseeko koira lääkäriä ja millainen hoito voisi auttaa.